Pitäähän se Poncho olla

Minulla ei ole koskaan ollut ponchoa ja uusimmassa Novita lehdessä oli niin mun ohje, että pakko tehdä. Etukappale kaulusta ja kirjontaa vaille valmis...tylsintä näissä on se, että pitää tehdä kaksi tismalleen samanlaista kappaletta.

Lankana Novitan Kaiku, joka mulle ihan uusi tuttavuus. Mukavaa ja nopeaa neulottavaa.

Ensi viikolla lähden lomalle ja sinne tarviikin pakata mukaan neule joka vie hieman vähemmän tilaa. Taitaa lomaneuleeksi valikoitua Revontuli huivi ja ehkäpä jotkut sukat. Tommosta huivia en ole ennen tehnyt mutta kun kaikki kehuu sitä niin paljon, että pakko kai kokeilla.

Syyskuun SNY paketti

Eilen saapui ensimmäinen SNY syksyn paketti. Aiheena oli Syksyn värit ja tosi hyvin oli parini onnistunut saamaan pakettiin juuri ne minulle mieluisat värit. Pääasiassa siis keltaista. 

Ja hieno oivallus tuo langan nimi, sekin sopii minulle. Näistä voisi tehdä vaikka siihen tai niihin keltaisiin takkeihin sopivan pipon, sellaista ei vielä olekaan. Ja bambu puikot onkin ihan uusi tuttavuus, mukava päästä kokeilemaan. Ja kun paketti tuli eilen ja kuva on tältä päivältä niin PIhlajanmarja karkit on jo melkein syöty :-)

Ja tulipahan samalla kokeiltua samalla myös yksi uusikin juttu, SmartPost automaatti. Hyvä keksintö, helppo ja nopea. Ei tarvii jonottaa postissa.

Iso kiitos SNY parilleni.

Samalla reissulla kävin bongaamassa hanhia, ovat muutto matkalla, tosin ei niistä saanut hyviä kuvia kun ei päässyt tarpeeksi lähelle. Mutta niitä oli paljon ja niistä lähti tosin paljon ääntä. Pelästyivät jotain ja lähtivät lentoon, liekö ollut tuo mun keltainen takki liikaa niille :-)

Aurinko ehti jo laskea ja kuvaaminen sai jäädä...oli mukava ajella kotiin avaamaan juuri hakemani paketti.

Lokakuun paketin aiheena onkin Tekemispaketti, mukava suunnitella mitä itse lähettää ja mitä saa.

Juhannusjuusto

Aivan älytön otsikko syyskuulle mutta kun tein kuitenkin tänään juhannusjuustoa, juustokeittoa, heraa tai mitä vaan, rakkaalla lapsella monta nimeä.

Kun olin lapsi äiti teki juhannusjuustoa aina juhannuksena, silloin en siitä tykännyt. Vanhempana opin tykkäämään mutta olen aina kuvitellut, että siihen tarvii ternimaitoa. Ja vielä laktoosi-intolerantikkona sekään ei olisi vatsalle hyväksi. Mutta onneksi äitini 82v. taas kerran opetti minua ettei näin ole. Sain häneltä ohjeen johon tarvitsee ihan normi maitoa kaupasta, mutta kuitenkin sitä punaista. Tänään taisi olla kolmas kerta tänä kesänä kun meillä syödään juhannusjuustoa.

Ja jos joku nyt tahtoo tehdä tätä herkkua niin tässä ohje. Kannattaa kokeilla vaikka ette olisi koskaan syöneet...hyvää on. Ainut joka muille aiheutti ongelmaa...en tiennyt mistä ostaa juuston juoksutetta...mutta sitähän löytyy ihan kaupan juustohyllystä. Pieno valkopunainen pullo.

Eli näitä tarvitset

1 litra kädenlämpöistä vettä
3 dl maitojauhetta (käytin rasvatonta, laktoositonta)
1 muna
Sekoita nämä hyvin ja lisää 1-1,5 tl juuston juoksutetta, sekoita ja anna seistä rauhassa noin 40 minuuttia.

Kuumenna 1 litra täysmaitoa kiehumispisteeseen (sitä punaista, ja tässä käytin puurokattilaa).
Nostele juustot pieninä paloina kuumaan maitoon. Anna kiehua noin tunti. Puurokattilassa annoin kiehua noin tunti ja vartti.

Ohjeessani lukee lopussa "On se hyvää"...terveiset tädiltäni melkein 80v.

Ihan hyvä ensimmäiseksi

Facebookissa jossain neulontaan liittyvässä ryhmässä kaipailtiin vauvojen "Etiopian nuttuja" Keniaan. Vihdoinkin sain sellaisen tehtyä, tämä ensimmäinen oli ihan perusmailli, että tajuan idean miten tehdä. Nyt on tulossa versio jossa hieman pitsineuletta mukana. Ohje ja muutakin tietoa  löytyy  Mallin lykyt blogista.

Nuttu infon sivuilta löytyy myös lisää tietoa sekä hauskan ommeltavan nutun kaavat ja ohjeet.

Keppari vallankumous

Jos tunnet pakottavaa tarvetta ostaa itsellesi tai ystävälle tai lapsenlapselle tai lapselle tai muuten vaan keppihevosen, niin ota yhteyttä. Kepparit on kokonaan käsintehty kotimaisesta villasta huovuttamalla. Kaikissa on keppi  mukana vaikka sitä ei kuvissa näykään. Ovat siis täysin valmiita ratsastamiseen.

Minun nimeni on Pinkero.

Olen ihan oikea prinsessa.

Olen syntynyt 6.10.2011.

Tykkään siitä kun hienoa harjaani

silitetään.

Vaikka näytän kauniilta niin tykkään

silti liikkua maastossa. Mutta

rakastan myös kauneuskilpailuja.

Huolehdin hyvinvoinnistani

juomalla ruusuvettä.

Mutta aina silloin tällöin innostun

syömään todella paljon lakritsia.

Se on niin nam.

Minun nimeni on Noelle.

Olen syntynyt 5.6.2011.

Olen luonteeltani vilkas ja seurallinen.

Välillä kuitenkin vaivun omiin ajatuksiini

ja tykkään vaeltaa mielikuvitusmaailmassa,

vähän niin kuin Peter Pan.

Olen hyvin sopeutuvainen ja

rakastan uusia tilanteita ja ihmisiä.

Rakastan sadetta. Varsinkin kesällä.

Juon paljon maitoa ja syön sen kanssa selleriä.

Minun nimeni on Leo.

Olen syntynyt 5.9.2011.

Olen luonteeltani rohkea kuin

leijona. Ehkäpä siksi, että harjani

on melkein samanlainen kuin

leijonalla.

Tykkään vaeltaa maastossa.

Mitä vaikeampi maasto sen parempi.

Ja vaelluksen jälkeen saunaan.

Ja saunan jälkeen minun lempparia,

kuumaa kaakaota.

Mutta ei vaahtokarkkeja.

Minun nimeni on Lenni.

Olen syntynyt 5.9.2011.

Olen luonteeltani erittäin kiltti ja 

tykkään lapsista tosi paljon.

Rakastan kertoa tarinoita ja minulla

on hyvä mielikuvistus. Kesällä

tykkään maata riippukeinussa ja 

välillä teen pieniä pyrähdyksiä

omalla pihalla.

Mielijuomaani on kuuma kaakao ja

sen päällä paljon vaahtokarkkeja.

Jotain kuitenkin

Jotenkin tämä blogin päivittäminen ei nyt ole innostanut. Mä olen tehnyt, lähinnä neulonut vaikka mitä joten aiheista ei olisi ollut pulaa mutta kun ei saa aikaiseksi nii ei saa. Tänään kuitenkin valmistui matto, pieni mutta kuitenkin, ensimmäinen jonka olen tehnyt itse niin alusta asti, että kokosin jopa kangaspuutkin. Hiukka meni aikaa miettiessä miten ne kuuluu olla mutta hyvä tuli :-) 

Jotenkin tänään kun kudoin tuota mattoa muistin taas kuinka rentouttavaa se on. Ja kun mulla on loimia ja kuteita vaikka kuinka paljon niin seuraavaksi pitääkin suunnitella keittiöön joku ei niin normi matto. Tästä ensimmäisestä tuli aika normi. Mutta keltanen kuitenki, se kun on mun lempiväri. Tosin matto menee poikani keittiöön.

Ja tietokoneella saan kyllä kulutettua liikaakin aikaa. Koukutin taas itseni uuteen juttuun.
Blipfoto, The daily photo journal. Ajattelin ottaa 365 projektin eli kuva joka päivä. Saa nähdä onnistuuko. Mun mielestä tämäkin (no mikä ei olis) on hieno juttu, itse hahmotan maailmaan paremmin kuvien kun sanojen kautta.

Nii ja tietenkin olen mukana SNY2012 jutussa. Ja Postcrossingin aloitin taas pienen tauon jälkeen. Merimieskirkollekin pitäisi villasukkia neuloa, kunhan vaan saan lankoja. Facebookiinkin olen ryhmiä perustanut, sukujuttuja. Luokkakokous pitäisi myös järjestää, ei vaan löydy vanhoja kuvia mistään, ei muuten muista ketä oli samalla luokalla.

Mä kun olen jotenkin ajatellu, että en saa mitää aikaan mutta hei määhän teen vaikka mitä. Huomaa kyllä, että en ole tällä hetkellä töissä. Opiskelua olen taas miettinyt, jos vaikka markkinointiviestintää. Tää on tällaista diipa daapaa....onkohan tässä bloggaamisessa loppujen lopuksi mitään järkeä? Mutta hyvää tässä lienee se, että kerrankin tuli mietittyä mitä mää nykyään oikeesti teen. 

Pitsikorvikset

Nämä ei ole yhtään mun tyyppiset, muuten kun väriltään. Mutta aika kivat kuitenkin.

Ja ohjehan löytyy Kauhavan kangasaitan sivuilta.